Tänään oli kevään ensimmäiset pelastuskoirailut lumisessa metsässä. Hakutreenit on ollu puolisen vuotta tauolla, kyllään talvellaki vois treenailla, mut ku ei vaan viitti..

Friidalle otettiin alkuun yks näkölähtö n. 10 metriin, vauhdilla lähti maalille ja haukkukin irtos hienosti. Seuraava maali oli valmiina n. 15 metrin päässä. Tässä sattu sellanen pikku moka, kun "keskilinjalta" lähti lumessa maalimiehen jäljet, tokihan neiti otti jäljen ja seuras sitä. Tarttee muistaa aina kierrättää maalimiehet mutkan kautta, kun pistoja tehdään. Hyvinhän sieltä jäljen päästä maali löyty ja haukkuki alko melko nopeeta. Kolmas maali oli kans valmiina, tällä kertaa aika lähellä. Lähettiin käveleen keskilinjaa ja kattelin koirasta missä kohtaa lähetän sen pistolle. Otti hajun hyvin ja meni hakeen namit pois
Viimesenä otettiin tuulitreeniä, Friidalle ihan vieras ihminen oli valmiiksi metsässä piilossa. Lähettiin ihan tarkotuksella myötätuulen käveleskeleen maalin ohi. Maali oli hyvin naamioituneena kuusen juurella, silti Friidu otti jo kaukaa hajun, vähän pyöri tuulen mukana ja kyseli et tännekkö, vahvistin koiran ajatusta. Yhtään ei yrittänykkään vaihtaa jälelle, vaikka tosi jälkiherkkä koira onki. Nenä pystyssä loikki menemään. Sieltähän se maali löyty, ite kuljin melko lähellä koiran tukena, kun maalina oli vieras ihminen. Hyvin alotti haukun, ja jatkoki tosi sitkeesti, välillä katteli vähän kysyvästi, mutta jatko kuitenki. Hyvä kauden alotus treeni.

Vega otti ihan vaan helppoja lyhyitä pistoja, sen kanshan ois tavote enemmänki tuola PK-puolella.. Ensimmäinen ihan näkölähtönä, tosi reippaasti lähti ja kiltisti tuli maalin kans takasinki. Vasta ihan parin metrin päästä meinas et tuumpas vähän nopeempaa äipän tykö. Toinen maali oli valmiina, vauhdilla lähti sinnekkin. vähän jossain välissä katteli, et mihin suuntaan menis, mut jatko suoraan maalille ja jäi sinne leikkimään. Kolmaskin oli valmiina, nyt vähän avoimemmassa metsässä. Lähti hyvin vauhdilla kohti, sitte vissiin tuuli pyöritteli hajua, tai sitte oli vaan liikaa virtaa, ja piti tehä kunniakierros ihan kunnon laajalla kaarella, kuitenki koko ajan kiersi maalia. Ihan nenän perässä sitte lopulta perille pääsi, hassu koira. Viimenen otettiin sitte vähän helpompi, jos vaikka jättäs nuo kunniakierrokset pois. Se meniki hienosti, suoraan ja vauhdilla.