Käytiimpä ennen hakuilua pikku mettälenkillä. Koiruudet päätti vähän tehostaa lenkkiä ja kävivät kauriin (tai jonku muun pienen pomppivan nelijakasen sorkkaeläimen) jäljillä. Kyllä minä sen näin, mutta meni niin lujaa etten kerenny tarkemmin kattomaan.. Lujaa meni koiratki ku tuoreita jälkiä ajovat. Melkosen lämminki noille tuli, Vega makas läheisessä lutakossa pitkin pituuttaan aika pitkään. Treenit kuitenki kutsuivat, ni piti jättää makoilut sikseen.

Vega jatko viime kertasia kiintorulla harjotuksia. Tällä kertaa rulla nousi joka ukolla pienellä avulla, kerran jopa ihan pikkusen liianki aikasin. Suussaki rulla alko jo pysymään irrotus-käskyyn asti. Viimesellä ukolla tipahti ennen ku ehin luvata, rulla uusiks suuhun ja irrotus vasta käskyllä. Näytöille meni hyvin joka kerta. Helpoksi on jätkän hakuilut menny ku ukot jää niin lähelle. Jospa ne ens kerralla menis jo hukkaanki asti

Hakuilun jälkeen tehtiin vielä esineruutu ihan vierailla esineillä. Eka nousi hyvin, tais sattua suoraan kohalle. Toista joutu hetken jo hakemaanki, sisukkaasti teki töitä vaikka varmasti jo väsytti. Molemmat esineet oli n.40m, hyvin eteni takarajalle ja pysy alueen sisällä. Näitä vaan lisää ni saahaan varmuutta tähänki hommaan.
Friiduki pääs ettiin esineitä, sille jätettiin ruutuun n.10m ja 15m kaks pehmohiirtä, molemmat vielä näytettiinki. Eipä luppanen silti vihtiny niitä hakee, kurvaili takarajalle ja jäi sinne nuuskutteleen omiaan. Takas lähtöön ja uus näyttö, sitte nous jo toinen hiirulainen, kyllä sitä leuhkana kannettiinki sitte Toinen mentiin hakeen porukalla, ku ei neitiä oikeen kiinnostanu esineet, muut hajut oli paljo kivempiä. Saipa koirus toisenki hiirun kuiteski hakee hyvällä avustuksella. Ylpeenä seki kannettiin autolle asti, eikä saaliista ois millään haluttu luopua. Millähän tuolle sais intoa ihan itte ettiäkki ne esineet, kantaminen kyllä on kivaa..